Sumukkaisuus – Rauhanomaista matkailua ja rajanylityksiä

Neuvostoliiton lopullisesti hajottua 1991 lähialuematkailu Luoteis-Venäjälle, etenkin Karjalan tasavaltaan alkoi elpyä paisuen osin jopa buumiksi asti. Ikkuna rajan takaisiin maisemiin oli auki ja houkutteli suomalaisia rajan yli tyydyttämään selittämätöntä kaipuutaan. Niinpä Masa, Heke, Tapsa, Aune, Leena-Maija, Petri ja Jori tulevat puolivahingossa aloittaneeksi oman lähialuematkailuprojektinsa. "Mistä me tulemme, ja olemmeko menossa minnekään? Mikä on meidän tarkoitus? Mikä on rajojen tarkoitus?" Tämä teos sijoittuu väljästi tuohon ajanjaksoon, jolloin ikkuna näihin rajan takaisiin, jopa myyttisiin maisemiin, oli vielä auki. "Masa hengitti hetken rauhoittuakseen ja mietti sitten taas, odotti mitä sieltä jostain mieleen tulisi. Ja tulihan sieltä vielä. Mieleen tuli virhe. Jopa kokonainen projektikin, kokonainen ihmisen elämänura, elämänkaari, voi osoittautua virheeksi. Mutta koska se on totta, se kuuluu elämään, eikä sitä voi jättää elämän ulkopuolelle. Ja kaikki mikä on elämän sisäpuolella, on rikkaudeksi. Siitä voi oppia jotain. Mutta koska Masa oli uupunut, hänen oli suotavaa nyt jo vihdoinkin hyväksyä repaleinen ajattelunsa, se ettei hänen tarvinnut ymmärtää aivan kaikkea. Sama päti myös Hekeen. Masan poika taas ei vielä näyttänyt välittävän, vaan heitteli kiviä innoissaan Vienanmereen."